Ajaton Aalto
”Perinteet, jotka meitä kaikkia sitovat, liittyvät enemmän ilmastoon, käytännön olosuhteisiin, niiden tragedioiden ja komedioiden laatuun, joissa olemme olleet mukana. Minä en tee korostetusti suomalaista arkkitehtuuria enkä ylipäätään näe mitään suomalaisen ja kansainvälisen vastakohtaa. Maani kuuluu Eurooppaan.” Alvar Aalto
”Ajaton Aalto – rakennuskulttuurin dna” -näyttely pohjautuu arkkitehti ja emeritusprofessori Tore Tallqvistin pitkäaikaiseen opetus- ja ajattelutyöhön. Näyttely tarkastelee rakennuskulttuurin ajattomia arvo-ominaisuuksia, jotka olivat keskeisiä myös Alvar Aallon arkkitehtuurissa. Niiden pohjalta hahmottuvat eurooppalaisen arkkitehtuurihistorian ääriviivat kolmen tuhannen vuoden ajalta.
”Keskeinen lähestymistapa näyttelyssä on aikatilojen rakentaminen, joissa arkkitehtuurissa koettu ja arkkitehtuurin historiassa mitattu aikasyvyys kytkeytyvät toisiinsa. Haluan näin ravistella arkkitehtuurissa tällä hetkellä usein vallalla olevaa lyhytnäköistä ajattelutapaa, joka ohittaa ajallisen ulottuvuuden ja laiminlyö rakennuskulttuurin laajemman tehtävän yhteiskunnassa”, avaa Tore Tallqvist näyttelyn perusideaa.
Näyttelyn aikatiloja esittävät taulut ovat syntyneet harjoitustöinä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin historian peruskurssilla sekä vapaaehtoisten piirustuskurssien yhteydessä. Ohjaukseen ovat vuosien varrella osallistuneet arkkitehti Marianna Verhe (1955−2017), ja viimeisinä vuosina professori Olli-Paavo Koponen. Uusin ”Ajatonta Aaltoa” esittävä taulu syntyi Tampereella keväällä 2021 ensimmäisen vuosikurssin vapaaehtoisella etäkurssilla. Arkkitehti Ari Rahikaisen rakentama pienoismalli voidaan nähdä koko näyttelyn kiteytymänä ja Aallon elämäntyöstä syntyneenä aikatilana, jonka keskikohtaan osuu Säynätsalon kunnantalo.
”Näyttely on myös puheenvuoro rakennuskulttuurin yleiskatsausten ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamisen puolesta. Se painottaa rakennuskulttuurin ajatonta monimuotoisuutta, ja korostaa arkkitehdin keskeistä ammattitehtävää tehdä kokonaisvaltaisia havaintoja ”mit Auge das Alles sehen”, tiivistää Tallqvist ajatuksensa viestinä näyttelyn yleisölle.
Tore Tallqvist aloitti opiskelijana uransa Bengt Lundstenin toimistossa ja jatkoi Alvar Aallon arkkitehtuuritoimistossa, jossa hän työskenteli vuosina 1965–72. Aallon toimistossa hän osallistui mm. Akateemisen kirjakaupan (1961–69), Tammisaaren Säästöpankin (1964–70) ja Villa Skeppetin (1969–70) suunnitteluun. Tallqvist toimi Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto) asuntosuunnittelun ja rakennussuojelun opettajana vuosina 1969–85 ja Tampereen yliopiston arkkitehtuurihistorian professorina vuosina 1985–2009. Hän on sen jälkeen jatkanut opetustyötä emeritusprofessorina ja Aallon innoittamana kytkenyt arkkitehtuurin, rakennussuojelun ja arkkitehtuurin historian toisiinsa ”rakennuskulttuurin kolmijalaksi”.